Loman tarkoituksena on palautua työstä. Lomien sijoittelu voi kuitenkin aiheuttaa melkoista päänvaivaa, jotta kaikki saisivat pitää lomansa sopivana ajankohtana ilman, että toiminta häiriintyisi liiaksi.
Lomaoikeus on ansaittava
Vuosilomalain järjestelmässä työntekijä ansaitsee vuosiloman edeltävän vuoden aikana ja kertyneet lomat ovat sitten käytettävissä seuraavana kesänä ja talvena. Vuosiloman ansaintavuosi kestää huhtikuusta maaliskuuhun, mutta ajankohdalla on lopulta erityisemmin merkitystä vain työsuhteen alussa. Jos työsuhde on alkanut ennen huhtikuuta, työntekijälle kertyy huhtikuun alusta alkaen lomaa 2,5 päivää kuukaudessa. Työsuhteen alusta seuraavan maaliskuun loppuun työntekijälle kertyy lomaa vain 2 päivää kuukaudessa. Syksyllä uudessa työssä aloittavan työntekijän ensimmäinen kesäloma on tavanomaista lyhyempi ja toukokuussa työpaikkaa vaihtava jää kokonaan ilman ensimmäistä kesälomaa ja toisenkin kesän loma jää lyhyeksi, jollei työntekijä saa neuvoteltua itselleen lakia parempaa lomaoikeutta.
Viikossa on kuusi lomapäivää
Toimistotyöläisen näkökulmasta vuosilomalain kummallisin piirre on lain oletus kuusipäiväisestä työviikosta. Vuosilomia käytettäessä lauantait lasketaan arkipäiviksi, vaikka työntekijän normaalisti työskentelisi vain maanantaista perjantaihin. Täysi 30 päivän vuosiloma tarkoittaa siis lähtökohtaisesti viittä lomaviikkoa. Myös osa-aikaisten työntekijöiden työviikossa katsotaan vuosilomalain kannalta olevan kuusi arkipäivää, täysin riippumatta siitä, työskenteleekö työntekijä säännöllisesti kahtena, kolmena vai viitenä päivänä viikossa.
Työntekijän työvuoroluettelon mukaisilla työpäivillä on merkitystä lomien kannalta muutamassa erityisessä tilanteessa. Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa korkeintaan kolmen päivän mittaista loman osaa niin, että lomapäiville osuisi myös työntekijän normaali vapaapäivä. Työnantaja ei myöskään voi määrätä vuosilomaa alkavaksi työnantajan vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien vähentymiseen. Vuosilomalain perusteluissa todetaan, että normaalisti viisipäiväistä työviikkoa tekevän ei katsota menettävän lomapäiviä, jos loma aloitetaan lauantaina, kunhan loma päättyy perjantaina ja myös loman päättymistä seuraava lauantai on vapaa. Jos taas loman päättymistä seuraa välittömästi työpäivä, loman alkaminen työntekijän vapaapäivänä kuluttaisi työntekijältä ylimääräisen lomapäivän eikä työnantaja voi määrätä lomaa alkamaan näin ilman työntekijän suostumusta.
Työantaja päättää loman ajankohdan
Lomien sijoittaminen ja järjestely voi olla melkoinen operaatio ja viimeisen sanan loman ajankohdasta sanoo aina työnantaja. Työntekijöille on kuitenkin varattava mahdollisuus esittää toiveita lomien ajankohdista. Työneuvosto on lausuntokäytännössään nimenomaisesti korostanut, että työntekijöiden toiveet on kartoitettava niin hyvissä ajoin, että esitetyt toiveet voidaan ottaa huomioon lomien ajankohdasta päätettäessä.
Työnantajan päätösvalta lomien sijoittelussa on kaukana rajattomasta. Kesäloma, eli ensimmäiset neljä lomaviikkoa, on sijoitettava toukokuusta syyskuuhun kestävälle lomakaudelle. Sikäli kun työntekijälle kertyy lomaa yli neljän viikon edestä, loput lomapäivät on annettava työntekijälle ennen seuraavan lomakauden alkua.
Työnantajan päättäessä loman ajankohdasta, lomat on lähtökohtaisesti annettava yhtäjaksoisina pätkinä niin, että työntekijä saa yhtäjaksoisen, tyypillisesti neljän viikon pituisen, kesäloman ja viikon mittaisen talviloman. Yhtäjaksoisuudesta voidaan ilman työntekijän suostumusta poiketa vain pakottavissa tilanteissa. Työneuvoston tulkintakäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työnantajan on ensisijaisesti yritettävä välttää lomien pätkiminen porrastamalla työntekijöiden lomia ja palkkaamalla tarvittaessa sijaistyövoimaa. Työntekijöiden loma voidaan jakaa useampaa osaan ilman työntekijöiden suostumusta lähinnä silloin, jos kyse on avainhenkilöistä, joista jonkun on aina oltava paikalla toiminnan ollessa käynnissä ja tämän johdosta kaikille ei voida antaa lomaa yhtäjaksoisina pätkinä.
Loma-aikojen on jakauduttava tasaveroisesti
Jos kaikille työntekijöille ei voida myöntää lomaa heidän toivomanaan ajankohtana, työnantaja joutuu päättämään, keiden toiveet voidaan toteuttaa ja keiden täytyy joustaa. Näissä tilanteissa työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti eikä ketään saa asettaa parempaan tai huonompaan asemaan esimerkiksi iän, vakaumuksen tai perhesuhteiden vuoksi. Jos kaikki työntekijät haluavat lomansa heinäkuulle, työnantaja ei saa antaa etusijaa perheellisille, vaikka vanhemmilla olisi erityisen syy sijoittaa lomat lasten loma-aikoihin. Tasapuolinen ratkaisu on esimerkiksi kiertävä etuoikeus niin, että ne työntekijät, jotka joutuvat joustamaan saavat seuraavana vuonna lomansa haluamaansa aikaan.
Sijoittelusta voi sopia – tietyissä rajoissa
Suurin osa loman sijoittelua koskevista rajoituksista ja määräyksistä koskee ainoastaan tilanteita, joissa työnantaja joutuu päättämään lomien ajankohdan, koska lomien sijoittamisesta ei ole päästy sopuun. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomien sijoittelusta ja jakamisesta huomattavasti joustavammin, joskaan sopimusvapaus ei ole rajoittamatonta. Käytännössä useissa yrityksissä lomat jaetaan lähinnä sopimalla, jos työnantaja vain vahvistaa työntekijän pyytämät lomat.
Sovittaessa lomien sijoittamisesta lomaa ei ole tarpeen sijoittaa kokonaisuudessaan tai edes miltään osin lomakaudelle vaan työntekijä voi lomailla myös muina ajankohtina. Vuosilomalaki kuitenkin rajoittaa lomien käyttämistä sen verran, että lomia voi käyttää ennakkoon aikaisintaan sen vuoden alusta, jolloin loma kuuluisi antaa. Ainakin 12 päivän edestä lomaa tulee myös aina käyttää viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä, mutta sen ylittävä osa lomasta voidaan käyttää vielä seuraavan vuoden lomakauden aikana.
Työntekijän toivomuksesta loma voidaan myös pilkkoa useisiin osiin. Koska vuosilomalla on osaltaan myös työsuojelullinen funktio, laki edellyttää, että työntekijälle on ensin järjestettävä vähintään 12 päivän mittainen yhtäjaksoinen loma ja vasta tämän ylittävät lomapäivät voidaan jakaa pienempinä pätkinä.
Lomien käyttäminen pätkinä voi aiheuttaa jännitteitä, jos yksi työntekijä pitää lomat yhtenä jaksona ja toinen haluaa pilkkoa loman pieniksi pätkiksi. Yhtäjaksoiseen neljän viikon kesälomaan sisältyy neljä lauantaita, joka kuluttavat neljä lomapäivää. Pieniksi paloiksi pilkottuun lomaan ei välttämättä sisälly yhtään lauantaina, jolloin työntekijä voisi näin saada yhdestä neljään ylimääräistä vapaapäivää. Työneuvoston käytännössä on kuitenkin katsottu, että työnantaja voi tasapuolisuuden perusteella edellyttää, että kaikki työntekijät ottavat saman määrän lauantaita lomapäiviksi, kunhan käytäntö on selkeästi kerrottu työntekijöille.
Lomasta on ilmoitettava hyvissä ajoin
Lähtökohtaisesti vuosiloman ajankohta on ilmoitettava työntekijöille viimeistään kuukausi ennen loman alkamista. Tästä voidaan poiketa vain silloin, jos lomien ajankohtaa ei ole mahdollista ilmoittaa niin aikaisin. Kaikissa tilanteissa loman ajankohta on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista, joskin tästäkin määräajasta voidaan poiketa työntekijän suostumuksella.
Työnantajan ilmoittamat loma-ajankohdat sitovat työantajaa riippumatta siitä, kuinka paljon ennen loman ajankohtaa lomasta on ilmoitettu työntekijöille. Jos työnantaja haluaa poiketa ilmoittamastaan loma-ajankohdasta, muutoksista on sovittava työntekijöiden kanssa, vaikka loma olisi alkamassa vasta yli kuukauden päästä.
Jos työnantaja ei halua lukita lomia lopullisesti vielä pitkälti etukäteen, lomien ajankohta voidaan ilmoittaa työntekijöille ehdollisena niin, että työnantaja selkeästi ilmoittaa, että ajankohdat voivat vielä muuttua. Tällöin lomien lopullinen ajankohta tulee kuitenkin vielä vahvistaa työntekijöille viimeistään kuukautta ennen loman alkamista.
“Pykälät Töissä” -sarjan etusivulle.
Haluatko saada tuoreet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Voit tilata ne tästä linkistä.