Hallituksen perhevapaauudistus astuu voimaan 1.8.2022. Tavoitteena on, että vapaat jakautuisivat tasaisemmin, ja isät käyttäisivät suuremman osan perhevapaista. Kenenkään kiintiötä ei kuitenkaan pienennetty ja uusista osista voi äidille kerätä tarkalleen saman määrän perhevapaita kuin nykyisessä järjestelmässä.
Perhevapaiden aloitusaika määrittää, sovelletaanko uusia vai vanhoja sääntöjä
Perhevapaauudistuksen voimaantulon yhteydessä käytettävissä olevien perhevapaiden määrä määräytyy perhekohtaisesti joko uuden tai vanhan järjestelmän mukaisesti. Jos perhevapaat on aloitettu ennen uudistuksen voimaantuloa, kaikki sen lapsen perusteella myönnettävät perhevapaat lasketaan vanhojen sääntöjen mukaisesti ja uusia sääntöjä sovelletaan vasta niiden lasten kohdalla, joita koskeva ensimmäinen perhevapaa on alkanut 1.8.2022 tai tämän jälkeen. Perhevapaan nykyisestä kestosta johtuen tämä tarkoittaa, että käytännössä uusia sääntöjä sovelletaan, jos lapsen arvioitu syntymäaika on 4.9.2022 tai myöhemmin. Adoptiovanhempia uuden säännöt koskevat, jos he ottavat lapsen hoitoonsa 1.8.2022 tai myöhemmin.
Äitiysvapaa
Äitiysvapaan nimi muuttuu raskausvapaaksi ja samalla vapaan kesto lyhenee 105 työpäivästä 40 työpäivään. Muutos ei vaikuta perhevapaiden laskutapaan eli lauantait lasketaan edelleen työpäiviksi. Näin uuden raskausvapaan kesto on hieman reilut puolitoista kuukautta, kun entinen äitiysvapaa kesti neljä kuukautta. Raskausvapaa on pidettävä yhtenä 40 arkipäivän yhtäjaksoisena ajanjaksona ja vapaa on vain vauvan äidin käytettävissä.
Raskausvapaan ajankohta pysyy ennallaan eli työntekijän tulee normaalisti aloittaa vapaa 30 arkipäivää ennen vauvan arvioitua syntymäpäivää. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia, että työntekijä pysyy töissä pidempään, kunhan raskausvapaa alkaa aina viimeistään 14 päivää ennen laskettua aikaa.
Isyysloma
Vanhassa järjestelmässä lapsen isällä oli oikeus enintään 54 arkipäivän isyysvapaaseen, joskin isyysvapaasta vain 18 arkipäivän osuus oli käytettävissä samanaikaisesti äidin äitiys- tai vanhempainvapaan aikana. Osana uudistusta erityisestä isyysvapaasta luovutaan kokonaan ja aiemmin isälle omistetut perhevapaat on leivottu sisään vanhempainvapaakiintiöihin.
Vanhempainvapaa
Vanhempainvapaan pituus oli vanhassa järjestelmässä 158 työpäivää ja vanhemmat saattoivat jakaa vapaan keskenään haluamallaan tavalla. Uudessa järjestelmässä vanhempainvapaan kokonaiskesto yli kaksinkertaistuu, koska molemmille vanhemmille on annettu 160 arkipäivän edestä vanhempainvapaapäiviä. Vanhempainpäiväoikeuksien siirtoa on kuitenkin rajoitettu niin, että enintään 63 päivän edestä vanhempainvapaita voidaan siirtää vanhemmalta toiselle ja loput 97 päivää saadaan käyttöön vain, jos molemmat vanhemmat ottavat vähintään sen 97 päivää vanhempainvapaata.
Tyypillisesti äidit ovat käyttäneet isomman osan vanhempainvapaista. Jos uudessa järjestelmässä isä siirtää äidille mahdollisimman suuren osan vanhempainvapaakiintiöstään, äidin käytössä olevasta raskausvapaasta, äidin omasta vanhempainvapaakiintiöstä ja isältä siirtyvästä 63 päivän vanhempainvapaaosuudesta tulee yhteensä 263 arkipäivää vapaata, joka vastaa tarkalleen nykyisen äitiysvapaan ja täyden vanhempainvapaan yhteiskestoa.
Uudistuksen myötä perhevapaasta tulee myös yksiselitteisesti sukupuolesta riippumatonta ja samaa sukupuolta olevilla pareilla on molemmilla yhtäläinen 160 päivän vanhempainvapaakiintiö kuin heteropareilla. Yksinhuoltajat saavat puolestaan käyttöönsä molempien puolisoiden perhevapaakiintiön kokonaisuudessaan eli yksinhuoltajan perhevapaa voi kaikkineen kestää 360 arkipäivää eli noin 14 kuukautta.
Hoitovapaa
Työntekijän oikeus hoitovapaaseen ei muutu uudistuksen myötä, vaan työntekijä on jatkossakin oikeutettu hoitovapaaseen siihen saakka, kunnes lapsi on täyttänyt kolme. Vanhemmat voivat jakaa hoitovapaa-ajan keskenään ja kummallakin vanhemmalla on oikeus kahteen hoitovapaajaksoon. Jos työntekijä haluaisi jakaa hoitovapaan useampaan jaksoon, tästä on sovittava työnantajan kanssa.
Työsuhde perhevapaan aikana
Työntekijällä on oikeus olla poissa työstä perhevapaan ajan. Työntekijän työsuhde jatkuu keskeytyksettä ja perhevapaalla olevan työntekijän työsuhde voidaan irtisanoa vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Perhevapaan päätyttyä työntekijällä on oikeus palata takaisin omaan työhönsä.
Työnantajalla ei ole lakisääteisestä velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa perhevapaiden ajalta. Sen sijaan työntekijä on oikeutettu KELA:n maksamaan vanhempainrahaan, joka lasketaan työntekijän vuositulojen perusteella. Enimmillään vanhempainraha on noin 70 % työntekijän aiemmista vuosituloista, mutta tulojen kasvaessa vanhempainraha nousee suhteessa vähemmän niin, että vanhempainraha on noin 50 % aiemmista tuloista, jos työntekijän vuositulot ovat olleet noin 85.000 euroa.
Monissa työehtosopimuksissa kuitenkin määrätään, että työntekijä on oikeutettu normaaliin palkkaansa äitiysvapaan kolmen ensimmäisen kuukauden ja isyysvapaan ensimmäisen viikon ajalta. Perhevapaiden rakenteen uudistuessa työehtosopimukseen perustuva palkanmaksuvelvollisuus kattanee jatkossa äidin pitämän perhevapaan kolme ensimmäistä kuukautta ja ensimmäiset kuusi isän käyttämää perhevapaapäivää. Mutta on mielenkiintoista nähdä, ryhtyvätkö ammattiliitot jatkossa vaatimaan, että työnantajien tulisi maksaa perhevapaiden ajalta palkkaa tasapuolisemmin, nyt kun perhevapaiden olisi myös tarkoitus jakautua tasaisemmin vanhempien välillä.
Perhevapaasta ilmoittaminen työnantajalle
Työntekijän tulee ilmoittaa tulevasta perhevapaasta työnantajalle vähintään kaksi kuukautta etukäteen. Jos työntekijä on poissa työstä enintään 12 päivää, riittää kuitenkin, että perhevapaasta ilmoitetaan kuukautta etukäteen. Ilmoitusaikaa voidaan myös lyhentää kuukauteen, jos perhevapaan käyttämisen syynä on toisen vanhemman töihin meno ja työntekijä ei olisi voinut ilmoittaa tästä työnantajalle normaalia kahden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen. Työnantajalla on kuitenkin oikeus vaatia työntekijää noudattamaan tavanomaista kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos nopeasti alkava perhevapaa haittaisi olennaisesti työpaikan toimintaa.
Työntekijän ilmoitettua tulevasta perhevapaastaan työnantajalle työntekijä saa muuttaa suunnitelmiaan vain perustellusta syystä. Työntekijän tulee ilmoittaa muutoksista työnantajalle vähintään kuukautta etukäteen.
“Pykälät Töissä” -sarjan etusivulle.
Haluatko saada tuoreet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Lähetä meille sähköpostisoitteesi, niin lisäämme sinut jakelulistalle: newsletter@ww.fi