Ammattiliittojen oikeus työtaistelutoimiin on vahvasti lailla suojattu, mutta kaikki työtaistelut eivät nauti lain suojaa. Jos lakko on ilmeisen oikeudeton, työnantaja voi saada tuomioistuimen asettamaan turvaamistoimen, jolla ammattiliitto kielletään jatkamasta laittomaksi katsottavaa työtaistelutoimea sakon uhalla.
Ammattiliitoilla on oikeus laillisiin lakkoihin
Ammattiliittojen lakko-oikeus on Suomessa vahvasti lailla turvattu. Suomi on ratifioinut yhdistymisvapautta koskevat kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukset ja ammatillinen yhdistymisvapaus mainitaan nimenomaisesti perustuslain 13 §:ssä yhtenä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden käyttämisen muotona. Vaikka lakko-oikeutta ei sinällään ole nostettu perusoikeuksien tasolle, työtaisteluoikeuden on vakiintuneesti katsottu olevan keskeinen osa ammatillista järjestäytymisoikeutta ja siten lakko-oikeutta ei voida merkittävässä määrin rajoittaa.
Työtaisteluoikeus ei kuitenkaan ole rajoittamaton, vaan ammattiliittojen edellytetään käyttävän lakko-oikeuttaan lainsäädännön ja sopimusten määrittämissä rajoissa. Esimerkiksi yhteiskunnan kannalta kriittisiksi katsottavien ammattiryhmien työtaisteluoikeutta on lainsäädännöllä rajoitettu ja työrauhavelvoitteen nojalla työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä työehtosopimuksen voimassaoloaikana.
Ilmeisen oikeudeton työtaistelu voidaan kieltää
Korkein oikeus on saartoa koskevassa ratkaisussaan 2000:94 vahvistanut, että oikeudenvastaisen työtaistelun kieltäminen turvaamistoimenpiteenä on sinänsä mahdollista. Edellytykset tällaisen turvaamistoimenpiteen asettamiselle on kuitenkin asetettu korkealle. Korkeimman oikeuden näkemyksen mukaisesti työtaistelu voitaisiin kieltää lähinnä silloin, jos kyse olisi työtaistelutoimenpiteestä, joka olisi nimenomaisesti kielletty lainsäädännössä tai työtaistelutoimenpidettä voitaisiin toteuttamistapansa, päämääriensä tai seuraamuksiensa johdosta pitää oikeuden tai hyvän tavan vastaisena taikka kohtuuttomana.
Lakolla ei voida tavoitella mahdotonta
Oikeuskäytännössä on katsottu, että lakolla ei voida tavoitella sellaista lopputulosta, jota vastapuolella ei ole mahdollisuutta toteuttaa. Esimerkiksi ratkaisussa 2018:61 ammattiyhdistyksen toimeenpanemaa saartoa ei pidetty hyväksyttävänä, koska saarrolla oli pyritty painostamaan varustamoa solmimaan kansainvälinen työehtosopimus aluksen miehistölle, mutta varustamon kotivaltion lainsäädäntö ei mahdollistanut vaaditun työehtosopimuksen solmimista. Korkein oikeus huomioi asiassa, että alus ja sen miehistö olivat samasta valtiosta ja alus oli vieraillut Suomessa ainoastaan yksittäistä rahtikuljetusta suorittaessaan. Tuomioistuimen mielestä näissä olosuhteissa työntekijöiden asemaa oli tarkasteltava aluksen kotivaltion lainsäädännön valossa. Koska ammattiliiton vaatimuksia ei ollut mahdollista pätevästi saattaa voimaan aluksen kotivaltion lainsäädännön nojalla, oikeus katsoi koko työtaistelutoimenpiteen päämäärältään oikeudenvastaiseksi ja näin ollen ammattiliitto voitiin velvoittaa lopettamaan työtaistelutoimenpide.
Vastaavaan suuntainen linjaus löytyy vanhemmasta oikeuskäytännöstä, kun ratkaisussaan 1985-II-118 korkein oikeus katsoi, että ammattiliitolla ei ollut oikeutta jatkaa palkkavaateiden suorittamiseksi toimenpantua saartoa enää sen jälkeen, kun saarron kohteena oleva alus oli myyty pakkohuutokaupalla. Korkein oikeus korosti, että lainsäädännön nojalla uusi omistaja ei ollut mitenkään vastuussa ennen pakkohuutokauppaa syntyneistä palkkasaatavista. Pyrkimys saada uusi omistaja suorittamaan palkkasaatavat oli hyvän tavan vastainen ja näin ollen tähän tähtäävä työtaistelu voitiin kieltään.
Työrauhavelvoitteen vastaisuus ei tee lakosta ilmeisen oikeudetonta
Raja työtaistelutoimenpiteiden kieltämiselle on asetettu korkealle ja edes lainsäädännön tai sopimusten vastaista työtaistelutoimenpidettä ei läheskään aina ole mahdollista saada kiellettyä ennakolta. Ratkaisussaan 2016:14 korkein oikeus joutui ottamaan kantaa laittomista työtaistelutoimenpiteistä tyypillisimpään eli työrauhavelvoitteen vastaisesti toimeenpantuun lakkoon. Korkein oikeus katsoi, että edellytyksiä lakon kieltämiselle ei ollut olemassa, koska työehtosopimuksen ja lainsäädännön perusteella ainoa mahdollinen seuraamus työrauhavelvoitteen rikkomisesta on velvollisuus työehtosopimuslain mukaisen hyvityssakon suorittamiseen. Mahdollisuus työtaistelun kieltämiseen rajautui siis koskemaan vain tilanteita, joissa työtaistelua on pidettävä erityisen oikeudettomana. Mahdollisuudesta työehtosopimuksen vastaisen lakon kieltämiseen voitaisiin luultavasti sopia osana työehtosopimusta, mutta on vaikea nähdä osapuolten koskaan päätyvän tällaiseen neuvottelutulokseen.
Kohtuuttomat työtaistelutoimet eivät ansaitse lain suojaa
Vanhan tuomariohjeen mukaisesti mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan ja lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia kohtuullistaa oikeustoimia, jos sopimuksen tai määräyksen tarkka soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Korkein oikeus on myös katsonut, että toteuttamistapansa tai seurauksiensa johdosta kohtuuttomana pidettävä työtaistelu voidaan kieltää. Käytännössä toimenpiteiden kohtuuttomuus on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi näyttää toteen.
Voisi ajatella, että kohtuuttomuus voisi erityisen herkästi tulla kyseeseen tukilakkojen yhteydessä. Tukilakon kohdistuessa riidan kannalta ulkopuoliseen tahoon, työtaistelusta kärsivällä osapuolella ei ole edes mahdollisuuksia ratkaista taustalla olevaa riitaa. Mutta ratkaisussa 2020:50 korkein oikeus päätyi kuitenkin sille kannalle, että edes ainoastaan yksittäiseen ulkopuoliseen yhtiöön kohdistunut tukilakko ei ole automaattisesti kohtuuton. Korkein oikeus totesi, aiempaan oikeuskäytäntöönsä viitaten, että työtaistelutoimenpiteistä osapuolille tai kolmannellekaan aiheutuvat taloudelliset menetykset eivät sellaisinaan ole riittävä peruste rajoittaa oikeutta työtaistelutoimiin. Kohtuuttomuuden osoittaminen edellyttänee, että tukilakon kohteeksi joutunut ulkopuolinen yritys kykenisi osoittamaan, että työtaistelusta on aiheutunut juuri sille poikkeuksellisen suurta haittaa ja aiheutunut seuraamus on selkeästi asettanut työtaistelun kohteeksi joutuneen yrityksen erilaiseen asemaan kuin muut alalla toimivat yritykset.
Takaisin “Pykälät Töissä” -sarjan etusivulle.
Haluatko saada tuoreet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Lähetä meille sähköpostisoitteesi, niin lisäämme sinut jakelulistalle: newsletter@ww.fi