Työaikamääräyksien rikkominen on rangaistavaa työaikalain nojalla. Sallitun enimmäistyöajan jatkuva ja huomattava ylittyminen voi kuitenkin täyttää myös työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön.
Sallittu enimmäistyöaika
Työaikasääntelyllä on kaksi tehtävää. Yhtäältä sääntely määrittää korvaukset, joihin työntekijä on oikeutettu joutuessaan ylittämään säännöllisen työaikansa. Toisaalta työaikoja koskevat säädökset ovat myös osa työturvallisuutta sääntelevää säädöskehikkoa. Pitkät työpäivät lisäävät onnettomuuksien riskiä ja suuri työmäärä voi jo itsessään kuormittaa työntekijää ja altistaa työntekijän sairauksille.
Työaikalain mukaisesti työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Neljä kuukautta tarkoittaa noin 17 viikkoa eli työntekijä saa työskennellä enintään 816 tuntia neljän kuukauden aikana. Koska säännöllinen työaika saa olla enintään 40 tuntia viikossa, työntekijälle voi siis kertyä enimmillään 136 ylityötuntia neljän kuukauden aikana. Kun lakisääteiset lomat otetaan huomioon, kokonaistyöaika saa vuositasolla olla korkeintaan 2304 tuntia.
Työaikamääräysten rikkominen
Työaikalain nojalla enimmäistyöaikaa koskevia sääntöjä rikkonut työantaja voidaan tuomita työaikarikkomuksesta sakkoihin. Jos työnantaja on oikeushenkilö, vastuun kantaa työnantajan edustaja eli johtaja tai työntekijä, jonka vastuulla on ollut töiden järjestäminen ja työntekijöiden työajan valvominen. Enimmillään rangaistus voi olla 120 päiväsakkoa, jolloin maksettavaa kertyy suunnilleen tekijän kahden kuukauden nettotuloja vastaava määrä.
Jos työaikasäädöksiä on rikottu työsuojeluviranomaisten antaman kiellon tai kehotuksen jälkeen, kyse ei enää ole työaikalaissa tarkoitetusta työaikarikkomuksesta vaan rikoslaissa määritellystä työaikasuojelurikoksesta. Rikosvastuun kantaa toiminnasta vastuussa oleva luonnollinen henkilö, ja koska kyse on työaikarikkomusta ankarammasta rikkeestä, myös seuraamukset voivat olla ankarammat. Lähes aina työaikasuojelurikoksesta selviää sakoilla, mutta teosta voidaan tuomita myös korkeintaan kuuden kuukauden mittainen vankeusrangaistus.
Huomattavat ylityöt voivat olla myös työturvallisuusrikos
Korkein oikeus joutui vastikään antamassaan ratkaisussa KKO 2021:52 arvioimaan, voidaanko työaikanormien rikkomista käsitellä myös työsuojelunormiston rikkomisena. Tapauksessa osa työntekijöistä oli ylittänyt silloisen 250 vuosittaisen ylityötunnin enimmäismäärän moninkertaisesti. Räikeimmässä tapauksessa työntekijälle oli kertynyt ylityötunteja kaikkiaan liki neljä kertaa lain salliman enimmäismäärän verran.
Korkein oikeus painotti, että työnantaja voi syyllistyä työturvallisuusrikokseen joko rikkomalla määräyksiä aktiivisella toiminnallaan tai laiminlyömällä työturvallisuusmääräyksissä asetetun toimintavelvollisuuden. Työturvallisuusrikoksen rangaistavuus ei myöskään edellytä työntekijän työturvallisuuden tosiasiallista vaarantamista, vaan teon rangaistavuus perustuu suoraan työturvallisuusmääräysten rikkomiseen tai työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan aiheuttamiseen.
Korkein oikeus katsoi, että työaikanormistoa ei itsessään voida katsoa työsuojelunormiksi, jonka rikkominen sellaisenaan täyttäisi myös työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön. Työantajalla on kuitenkin työturvallisuusnormiston perusteella velvollisuus tarkkailla myös työajoista johtuvia haitta- ja vaaratekijöitä sekä tarpeellisilla toimenpiteillä varmistaa, etteivät työntekijän turvallisuus ja terveys vaarannu työaikojen vuoksi. Liian suurten ylityömäärien teettäminen työntekijälle voi siis olla myös työturvallisuuslain säännösten vastaista ja tulla rangaistavaksi työturvallisuusrikoksena.
Korkein oikeus ei määrittänyt mitään yksiselitteistä tuntimäärää, jonka perusteella liiallisten ylitöiden teettämistä voidaan pitää työturvallisuuslain vastaisena. Arvioinnin on aina perustuttava kokonaisarvioon, jossa on huomioitava työtehtävien laatu sekä ylityömäärien teettämisen toistuvuus tai tilapäisyys. Tarkastellun tapauksen kaltaisessa tilanteessa, jossa ylimääräisten ylitöiden teettäminen oli ollut toistuvaa ja työtuntien kokonaismäärä oli ollut huomattavasti korkeampi kuin työaikalaissa sallittu ylityötuntien kokonaismäärä, työnantajan edustajat olivat syyllistyneet työturvallisuusvelvollisuuksien laiminlyömiseen.
Enimmäisrangaistus työturvallisuusrikoksesta olisi yksi vuosi vankeutta ja lisäksi työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita myös työnantajayhteisön maksettavaksi tuleva yhteisösakko. Tässä tapauksessa Korkein oikeus katsoi riittäväksi seuraamukseksi työnantajan edustajille määrätyn sakkorangaistuksen.
Takaisin “Pykälät Töissä” -sarjan etusivulle.
Haluatko saada tuoreet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Lähetä meille sähköpostisoitteesi, niin lisäämme sinut jakelulistalle: newsletter@ww.fi