Kuluneen sanonnan mukaan työehtosopimusneuvotteluista ennustetaan vaikeita joka kerta. Vaikka osapuolet olisivat käyneet keskusteluja jo hyvän aikaa, neuvottelut alkavat toden teolla vasta määräpäivän lähestyessä. Siirtyminen työehtosopimuksen jälkeiseen sopimuksettomaan tilaan nostaa panoksia huomattavasti. Työntekijäpuoli vetää lakkovankkurit asemiin tehostaakseen vaatimuksiaan. Mutta milloin ammattiliitoilla oikein on oikeus lakkoiluun ja kenellä on oikeus tai velvollisuus lakkoilla?
Työtaisteluoikeus – perusoikeus ja kauppatavara
Suomen perustuslaki julistaa, että jokaisella on yhdistymisvapaus ja ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi on turvattu. Suppeimmillaan ammatillisen yhdistymisvapauden voisi ajatella tarkoittavan vain oikeutta perustaa ja kuulua ammattiliittoon, mutta laintulkinnassa ammatillisen yhdistymisvapauden on katsottu suojaavan myös ammatillisen järjestäytymisen käyttämistä, sen perinteisimpänä ilmenemismuotona ammattiliittojen oikeutta neuvotella kollektiivisesti työsuhteiden ehdoista ja tarvittaessa ryhtyä lakkoon neuvottelutavoitteidensa edistämiseksi.
Lakko-oikeus liittyykin erottamattomasti juuri ammattiyhdistyliikkeen oikeuteen neuvotella työehdoista jäsenistönsä puolesta. Työehtosopimuksessa työnantajat sitoutuvat tarjoamaan työntekijöille vähintään tietyt vähimmäisehdot ja vastavuoroisesti työntekijät luopuvat oikeudestaan lakkoiluun työehtosopimuksen voimassaoloajaksi. Tämä periaate on myös kirjattu työehtosopimuslakiin, jossa vahvistetaan työehtosopimuksen velvoittaman työehtosopimukseen sidottuja osapuolia välttämään kaikkia työehtosopimukseen kohdistuvia työtaistelutoimenpiteitä. Vasta sopimuksen päättyminen ja siirtyminen sopimuksettomaan aikaan antaa osapuolille oikeuden aloittaa työtaistelutoimet.
Mutta Suomessahan lakkoillaan jatkuvasti?
Uutisia seuratessa ei kyllä aina vaikuta siltä, että lakkoilu rajoittuisi vain työehtosopimusten taitteisiin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa toteutettiin 128 työtaistelua ja vuonna 2017 työtaisteluita oli 87. Miten lakkoja voi olla noin paljon, vaikka niin moni työehtosopimus ei ollut katkolla 2017 ja 2018?
Valitettavasti tilastoitujen työtaisteluiden määrä ylittääkin selkeästi työehtosopimusten päättymisen yhteydessä järjestettyjen työtaisteluiden määrän. Tilastokeskuksen laskemien perusteella korkeintaan puolet vuoden 2018 työtaisteluista liittyi millään tavalla työehtosopimuksiin. Loput olivat ulosmarsseja, joilla vastustettiin jotain yksittäistä työnantajan tekemää ratkaisua, tai poliittisia mielenilmauksia.
Oli työntekijöiden tuohtumus työnantajan ilmoittaessa YT-neuvotteluista kuinka perusteltua hyvänsä, mielenilmaus on silti työehtosopimuksessa ja työehtosopimuslaissa kielletty työtaistelutoimi, jos alalla on voimassaoleva työehtosopimus. Mielenilmauksiin ryhdytään silti kiellosta huolimatta, osin siitä syystä, että kiellon rikkomisen ainoa suoranainen seuraus on, että työtuomioistuin voi tuomita ammattiliiton maksettavaksi hyvityssakon, jonka enimmäismäärä on nykyään noin 31.000 euroa vaikka työtaistelusta sen kohteeksi joutuvalle työnantajalle aiheutunut vahinko voi ylittää hyvityssakon määrän moninkertaisesti.
Poliittiset mielenilmaukset ja työehtosopimuksen mukaiseen lakkoon liittyvät tukilakot puolestaan ovat sallittuja työehtosopimuksessa sovitusta työrauhasta huolimatta. Poliittisten mielenilmausten Suomessa nauttima suoja on poikkeus eurooppalaisessa vertailussa. Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa oikeutta poliittisiin lakkoihin on rajoitettu ja useat Euroopan maat kuten Saksa, Iso-Britannia ja Hollanti ovat kieltäneet poliittiset lakot kokonaan. Työnantajan näkökulmasta poliittiset lakot ja tukilakot ovat luonnollisesti erityisen hankalia työantajayrityksen kärsiessä lakosta aiheutuvat haitat ilman, että yrityksellä olisi mahdollisuuksia ratkaista riitaa, johon lakolla yritetään vaikutta.
Lakko-oikeus, ei lakkovelvollisuus
Ammattiliiton järjestäessä lakon työpaikalla, kaikilla työntekijöillä on oikeus osallistua lakkoon, riippumatta siitä, ovatko työntekijät ammattiliiton jäseniä tai ei. Ammattiyhdistystoiminnan suojan johdosta työnantajalla ei ole oikeutta rangaista työntekijää tällaiseen lakkoon osallistumisesta, oli lakko sitten työehtosopimusnormiston näkökulmasta laillinen tai laiton. Mahdollisesta laittomasta lakosta vastuun kantaa yksinomaan ammattiliitto, eivät yksittäiset lakkoon osallistuneet työntekijät.
Lakon kohteena on tietyssä työpaikassa tehtävät työt ja ammattiliittojen tavoitteena on, että lakon alaisia töitä ei tekisi yksikään työntekijä, ei liittoon kuuluva, järjestäytymätön tai toisen ammattiliiton jäsen. Vaikka ammattiliitot katsoisivat lakkoa rikkovia työntekijöitä kuinka pahalla, kenelläkään ei kuitenkaan ole laillista velvollisuutta osallistua lakkoon vaan jokainen työntekijä saa viimekädessä päättää itse, osallistuuko hän lakkoon vai onko hän lakon aikaan töissä.
Jos työntekijä on ammattiliiton jäsen, liitto voi sääntöjensä puitteissa määrätä työntekijälle seuraamuksia ja mahdollisesti jopa erottaa työntekijän liitosta, jos työntekijä jättäytyy liiton järjestämän lakon ulkopuolelle. Järjestäytymättömiin työntekijöihin tai toisten liittojen jäseniin ammattiliitoilla ei ole mitään kurinpitovaltaa vaan ainoaksi sallituksi seuraukseksi jää julkisesti tai kahvipöydässä osoitettu paheksunta, vaikka ylilyöntejä välillä tapahtuu ja lakonalaisia töitä tekevää rikkuria arvostellaan jopa asiattomuuksia lähestyvin ilmaisuin. Ammattiliiton aktiivit voivat myös päivystää lakon aikana työpaikan ulkopuolella lakkovahteina muistuttamassa työntekijöitä lakosta ja kehottamassa heitä pysymään poissa työpaikalta. Lakkovahdeillakaan ei kuitenkaan ole ryhmäpainetta järeämpiä työkaluja käytössään eivätkä lakkovahdit saa estää työntekijöitä menemästä töihin heidän niin halutessaan.
Työsulku
Lakkovahdit eivät voi kieltää työntekijöitä tekemästä töitä, mutta työnantaja voi määrätä työtaistelutoimenpiteenä työsulun, jolloin työt keskeytetään työnantajan määräyksestä. Koska kyse on työtaistelutoimenpiteestä, työsulun kohteena olevilla työntekijöillä ei ole oikeutta palkkaan työsulun ajalta. Historiallisesti työsulkuja on käytetty harvoin, koska lakon tavoin työsulku tarkoittaa työnantajalle tuotannonmenetyksiä. Työsululla voidaan kuitenkin lisätä painetta ammattiliittoa kohtaan. Työsuluilla voisi nähdä käyttöä erityisesti aloilla, joissa toiminta vaihtelee huomattavasti kausittain, jolloin työnantajan voi olla jopa kannattavaa käyttää työsulkuja, jotta asia saataisiin ratkaistua ennen korkeasesonkia, jolloin työntekijöiden lakon vaikutus olisi korkeampi. Työsulkua voidaan kuitenkin käyttää myös defensiivisesti esimerkiksi tilanteissa, joissa on järkevämpää keskeyttää toiminta hieman pidemmäksi aikaa hyvin pistemäisten lakkojen sijasta.
Takaisin “Pykälät Töissä” -sarjan etusivulle.
Haluatko saada tuoreet artikkelit suoraan sähköpostiisi? Lähetä meille sähköpostisoitteesi, niin lisäämme sinut jakelulistalle: newsletter@ww.fi